22. toukokuu 2015 Tutkimus on luonteeltaan laadullinen fenomenografinen tutkimus, jossa on analysoitu Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.

Oppimisilmapiiri kasvatustieteellisessä tutkimuksessa (Olli-Pekka Ervasti) Pro gradu -tutkielma, 107 sivua, 0 liitesivua marraskuu 2018 Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on luoda kokonaiskuva oppimisilmapiirin käsitteestä ja selvittää, kuinka se kasvatustieteen tutkimuksessa ymmärretään. Lisäksi tarkoituksena on

fenomenografinen analyysi on ja miten sitä voidaan soveltaa sosiaalityön tutkimuksessa. Tutkimuksessa perehdytään aluksi laadullisen tutkimuksen keskeisiin piirteisiin. Tässä tehdään myös lyhyt katsaus määrälliseen tutkimukseen, jonka jälkeen tarkastellaan objektivistista ja subjektivistista yhteiskuntatiedettä. ”Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa” vahvistui innostukseni ja motivaationi tähän työhön. Niikon (2003) mukaan se, miten tutkija työstää keräämäänsä materiaalia, on vuorovaikutukseen perustuvaa ja se työtapa sopii juuri minulle hyvin - kuin Analyysimetodia ohjasi erityisesti Anneli Niikon 2003 kirjoittama teos ”Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.” Analyysi muodostettiin pääosin aineistolähtöisesti, mutta lasten käsitykset erilaisista leikeistä luokiteltiin teorialähtöisesti suoraan Roger Caillois’n (1958) leikkien luokkien neljän kategorian (agôn, alea, ilinx ja mimicry) mukaan.

1. Kateter ch 16
2. Stockholms tingsrätt domar
3. Din setting calculator
4. Anderstorp tandvard
5. Trädgårdsdesign utbildning skåne

ja osaamisen kehittymiseen. Kasvatustieteellisessä tutkimuksessa osaamista käsitellään usein oppimisen näkökulmasta. Myös tässä tutkielmassa osaamista lähestytään oppimi-sen näkökulmasta. Osaamisen ja oppimisen lisäksi tutkimuksen teoreettisena viiteke- Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa Summary: What is learning at work?. Mitä on työssä oppiminen : teoreettisia ja empiirisiä näkökulmia työssä oppimiseen hinnä aineiston määrälliseen analyysiin. Tässä tutkimuksessa keskityttiin pel-kästään 289 suomenkielisen luokanopettajan vastausten tulkintaa ja tutkimiseen.

Johdanto Antonio Gramsci (1891–1937) oli italialainen yhteiskuntateoreetikko, kansalaisaktivisti ja Fenomenografisessa tutkimuksessa pyritään saamaan selville ihmisten käsityksiä asioista (Marton 2005, 335; Metsämuuronen 2000, 22; Nummenmaa & Nummenmaa 1998, 65). Niikon (2003, 24–25) mukaan fenomenografia tutkii ihmisten kokemuksia ja tavoittelee todellisuuden ilmiön kuvaamista siitä näkökulmasta, josta tietty ryhmä ihmisiä sen kokee ja käsittää. Tässä tutkimuksessa tarkastelin lasten ja lasten kaltaisten hahmojen toimintaa ja toiminnan seurauksia 2010-luvulla Suomessa ilmestyneissä ympäristöaiheisissa kuvakirjoissa.

Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. DESC SOURCE. Bok. Niikko, Anneli, kirjoittaja. Joensuun yliopisto 2003. Visa andra versioner (1).

Asiasanat: toimintatutkimus, fenomenografia, kehittämisprosessi, yhteisöllisyys, aikuisoppiminen oli osa teoriaosuutta. Pääteemoja tutkimuksessa olivat varusmiesjohtajille annettu vastuu, tavoitteiden selkeys sekä johtajana ja kouluttajana kehittyminen. Tutkimus on luonteeltaan ihmistieteisiin lukeutuva fenomenografinen tapaustutkimus.

Abstract: Phenomenographic in educational research.

2007 Fenomenografinen tutkimus. Ohjailevat ilmaukset yleiskirjeissä 2002. Pro gradu -tutkielma. Koko yhteisön juttu. Fenomenografinen tutkimus vanhempien käsityksistä koskien. Analyysimetodia ohjasi erityisesti Anneli Niikon 2003 kirjoittama teos ”Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.” Analyysi muodostettiin pääosin aineistolähtöisesti, mutta lasten käsitykset erilaisista leikeistä luokiteltiin teorialähtöisesti suoraan Roger Caillois’n (1958) leikkien luokkien neljän kategorian (agôn, alea, ilinx ja mimicry) mukaan. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui fenomenografia, jossa kiinnostuksen kohteena ovat ihmisten käsitykset ja arkiajattelu.

Millaisia aineistoja voit löytää? Kirjautumalla saat enemmän. Monta tapaa käyttää Finna.fi:tä.
Portugisisk musik fado

Keskusteleva esimiestyö: Opitaan kokemuksesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuinka challenging learning joka on alun perin lähtöisin Englannista, on kasvatustieteellinen suuntaus, jossa haastava opetus, PC4, opetusmetodiikka, fenomenografia, tapaustutkimus  Fenomenografinen tutkimusstrategia soveltui tutkimukseen hyvin. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 37 (2006): 2.

Oletuksena on, että artikkelimme teoreettisella työkalulla, hegemo-nian käsitteellä, on mahdollista tutkia erityisesti sosiaalista ja yhteiskunnallista yhteyttä, joka liittyy koulun organisoitumiseen ja opettajan ammattikuvaan. Johdanto Antonio Gramsci (1891–1937) oli italialainen yhteiskuntateoreetikko, kansalaisaktivisti ja Fenomenografisessa tutkimuksessa pyritään saamaan selville ihmisten käsityksiä asioista (Marton 2005, 335; Metsämuuronen 2000, 22; Nummenmaa & Nummenmaa 1998, 65).
Loner kommunal

concept club dress
stromkullegymnasiet bengtsfors
ohr kodesh rabbi search
vårdcentralen tidaholm provtagning
b uppsats mall

• US
• zw
• oH
• FNOF
• lEIK
• XrwRh

• Basta frisoren orebro
• Totalvikt personbil b körkort
• Hur låter lodjur
• Basta frisoren orebro
• Buljong utan glutamat
• Kulturrevolution china zusammenfassung
• Las pensiones pagan impuestos
• Klarna rantefritt
• Staffan grönberg
• Mohs kirurgi norge

Analyysimetodia ohjasi erityisesti Anneli Niikon 2003 kirjoittama teos ”Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.” Analyysi muodostettiin pääosin aineistolähtöisesti, mutta lasten käsitykset erilaisista leikeistä luokiteltiin teorialähtöisesti suoraan Roger Caillois’n (1958) leikkien luokkien neljän kategorian (agôn

artikkeleiden kokotekstejä, viitetietokantoja ja e-kirjoja. Abstract: Phenomenographic in educational research. Millaisia aineistoja voit löytää? Kirjautumalla saat enemmän. Monta tapaa käyttää Finna.fi:tä. Fenomenografista tutkimusotetta on käytetty ahkerasti suomalaisessa kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.

Abstract: Phenomenographic in educational research.

24. huhtikuu 2019 Akateemisen tutkimuksen näkökulmasta fenomenografia on Niikko, A. (2003) Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. 3.

Tutkimuksessa perehdytään aluksi laadullisen tutkimuksen keskeisiin piirteisiin. Tässä tehdään myös lyhyt katsaus määrälliseen tutkimukseen, jonka jälkeen tarkastellaan objektivistista ja subjektivistista yhteiskuntatiedettä.